tiistai 20. heinäkuuta 2010

ME OLLAAN DUUNAREITA KAIKKI!





Töitä takana parin viikon verran. Fillari kulkee ja reisilihakset alkavat pikkuhiljaa palautua. Ei tarvitse yhtä vahvoiksi tullakaan. Riittää nämä nykyisenlaiset. Hurjan nopeasti on viuhahtaneet nämä päivät. Kesätyttömme hoitaa hommansa paremmin kuin hyvin! Työpäivän aikana ei tarvi stressata, että miten kotona voidaan. Se on hyvä se.

Lasken sormin työpäiviä ja ansaittuja pennejä. Jokainen päivä on askel eteenpäin. Täytyy koettaa pistää tikkua ristiin perheen elannon eteen. Joskus se nyt sattuu olemaan melko vastahakoistakin hommaa. Pitää nähdä metsä puilta. Hoitoalalle minusta ei vain koskaan olisi. En saa hommasta minkäänlaisia kiksejä. Hurraahuudot kaikille hoivaajille! Minusta sitä ei löydy kuin tämän kesäjobin verran.

Etupihan pikkupläntti on raivattu systerin kanssa. Seuraavana ohjelmassa pihasuunnittelua. Paiskimmekin eilen hiki hatussa lapioiden kanssa. Muutama naapurin ja kylänmies tuossa kävikin kommentoimassa, että teemme miesten hommaa. Pullistelin vain valtavia hauiksiani ja painoin lapiota entistä tiukemmin maahan!

torstai 1. heinäkuuta 2010

ÄITI, MAAILMAN KAUNEIN SANA

Huokaus. Pitkä ja raskas. Tämä päivä ei ole minun. Auringonnousun aikaan herättiin ja peli oli menetetty. Rättiväsyneen ja uupuneen vanhemman pinna ei ole pitkä. Monen viikon syömistaistelut vievät kohta ojasta allikkoon. Eri metodeja on koetettu, ja tuloksena yhäkin muutama leivänmuru, banaani ja puoli litraa kauramaitoa vuorokaudessa. Ei siis kehumista. Lapselle ei ole tullut painoa puoleen vuoteen. Ahdistaa koko syöminen. Olo on aika neuvoton. On koetettu pakolla, ja sormisyöntiä ja omalla lusikalla ja useamman kerran päivässä ja välillä harvemmin. Lisäenergiaa pulverina pulloon ja sillä mennään. Ei kai tämä huolettaisikaan, jos oltaisiin edes lähellä normaalikäyriä.

Mitään vikaa ei löydy mistään. Refluksilääkitystä annetaan minun painostuksesta. Tyttö on tyytyväinen, kun liikahappoisuus ei vaivaa. Öisin toki kiljutaan ja heräillään, mutta päivisin ei itketä jatkuvasti lääkityksen ollessa päällä. Toivossa eletään, että tyttö muuttuisi päiväkotiin mennessään. Toivottavasti ei sitä ennen olla sairaalakunnossa, kun energiansaanti on niin niukkaa. Vielä eivät luut törrötä vartalosta, vaikka neiti onkin pieni kuin kirppu. Tyttö ei todella päästä vanhempiaan helpolla.

Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia 8-kiloisesta syömättömästä 15- kuukautisesta?

tiistai 29. kesäkuuta 2010

HYVÄN PÄIVÄN AAMU

Mittarissa 25 astetta. E leikkii parvekkeella. Eilen aloitettiin maitokokeilu. Yöllistä itkua kesti reilun tunnin, mutta en ole ollenkaan varma, että se olisi johtunut mahakivuista. Rauhoittui kipulääkkeen saamisen jälkeen ja nukkui sitten aamuun asti. Tänään aloitetaan myös toinen kokeilu. En pakota syömään. Muutaman päivän seurailen, että alkaako suuhun mennä jotain muutakin kuin kauramaitoa tuttipullossa. Saapas nähdä.

Kohta lähdetään kaupunkiin. Pitää vielä pakata tavarat neidille ja siistiytyä itsekin lähtökuntoon. Mukavaa mennä koko perheen voimin! Itse käyn kirjoittamassa työsopimuksen ja sitten jäädään hengailemaan. Sääkin suosii meitä taas tänään. Saa nähdä mitä keksitään...


torstai 24. kesäkuuta 2010

JUHANNUSTA ODOTELLESSA

Voi kun saisin teille taltioitua tämän hetken: värisevät haavan lehdet lempeässä tuulenvireessä, kirkkaansininen järvenpinta lähes tyynenä, sorsaemo poikasineen tekemässä vanaa veteen, auringon helotus pilvettömältä taivaalta, kahvin tuoksu sieraimissa, ja henkäys. Ihana kesä!

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

PLAY ON THE BEACH

Tämä päivä meni tuossa viereisellä rannalla leikkien. Saimme seuraa, joten pakkasimme kassit ja lähdimme iltapäiväksi hiekalle. Kylmäpäistä neitiä ei ollut saada pois vedestä, vaikka huulet alkoivat ihan täristä pitkien vesileikkien seurauksena. Jälleen oikein loistava hellepäivä ja saimme tuntea, että neiti Kesä on tullut kaupunkiin.

Nyt odotellaan juhannusta ja toivotaan samanlaisia kelejä. Useinpa keskikesää juhlitaan sateessa. Saa nähdä miten tänä kesänä käy. Suunnitelmissa on lähteä merelle johonkin saareen isolla joukolla. Liikaa ei kannatakaan suunnitella, sillä sään varaan ei koskaan voi laskea. Millaisia suunnitelmia teillä on?


torstai 17. kesäkuuta 2010

HAH HELLETTÄ




Tänään on tuntunut kesältä. Ja eilen. Rakastan aurinkoilua, ilmeisesti enemmän kuin pienokaisemme. Hänellä on sinni loppua ensimmäisen puolen tunnin jälkeen ennen kuin äiti oli edes päässyt makuun. Maaten mansikkatäkillä ja romaani nenän edessä. Välillä asentoa vaihtaen aurinkotuolissa. Olisikin koko kesä hellettä! Skandinaviassa siitä kai on turha edes haaveilla.

Tänään selvisi sitten kuukauden työhaastattelurumban lopputulos. Pääsin mieleiseeni paikkaan ja työt alkavat elokuun puolessa välissä. Pientä pohdintaa aiheuttaa tässä vielä se, että pitäisikö yrittää saada jotain osa-aikatyötä heinäkuuksi, kun kesätyttömme saapuu E:aa hoitamaan. Hetken täytyy harkita.

torstai 10. kesäkuuta 2010

TYÖSUORA HÄÄMÖTTÄÄ

Asiat alkavat pikkuhiljaa napsahdella kohdilleen. Voin kyllä sanoa, että lomineen päivineen tämä periodi on ollut kaikkea muuta kuin stressivapaa. Siihen mahtuu vauvarokot, muutamat piinaavat työhaastattelut sekä kahden viikon Suomen-keikka tyttären kera. Nyt ollaan jotenkin selvitty sairauksista ja työhaastatteluista ja ollaan onnellisesti kotimaan kamaralla. Jännittää saa vielä huomisen päivän, kun viimeisestä haastattelusta saan vastauksen. Se olisi se numero yksi. Numero kaksi ei sekään ole hullumpi vaihtoehto. Numeroista kolme ja neljä kieltäydyin vihdoin tänään. Piti pitää muutama vaihtoehto, kun kerrankin on mahdollisuus ihan valita, minkä työpaikan sitä itselleen ottaa. Vaikeita valintoja, kun vasta työ tekijäänsä neuvoo. Toivottavasti teen oikeita ratkaisuja.

Blogiini en ole kerennyt tavuakaan laittaa, kun viikot ovat olleet niin hektisiä. Huomenna mennään tapaamaan dieetistiä tyttären kanssa. Lääkäri meinasi, että nyt on painoa saatava lisää. Saa nähdä millaisia neuvoja saadaan. Viikonloppuna pääsemme juhlimaan häitä ja oma hääpäivämmekin on tulevana maanantaina. Tällaista tänne Tukholmaan tällä erää!