Jouluksi ostamani herkkukori piristää yhä! Sanokaa minun sanoneen, että jos tästä viikosta selviän hengissä, saan nostaa itselleni hattua "femtioelva gånger". Selviän sitten tulevaisuudessa vaikka sademetsässä kaikkien vihaamieni (lue: pelkäämieni) pikkuötököiden parissa, ja isompienkin. Täällä kiehuu hellalle. Ja palanut maitohan haisee! Välillä pelottaa, että E ei pysy hengissä, kun käyn niin ylikierroksilla. Syvä uloshengitys ja rauha maassa hetkeksi. Arvon neiti suvaitsi nukahtaa rattaisiin. Pitäisi varmaan alkaa harrastamaan joogaa. Voisi kadota aina muihin maailmoihin hetkeksi. Sitä kyllä täytyisi erään kokemuksen takia harrastaa ihan yksin.
Pian vilkutan tuolta kannelta, kun poikkean lahden toisella puolella aivan yksin.
Ryhmäjooga ei minulle sovi. Olimme nimittäin kiiriaisen kanssa kerran joogatunnilla. Sali oli jo suhteellisen täysi sinne mennessämme. Viritimme itsemme viimeiseen nurkkaan, jotta emme aloittelijoina erotu porukasta. Syväänhengittelevä ohjaaja, jonka liikkeetkin olivat kuin rauhanneuvottelijalla, puhui matalalla ja unisella äänellä. Ja yllätys, yllätys, asettuikin suoraan meidän nenän eteemme. Siinä sitä olikin pitkä 75-minuuttinen. Minä en ainakaan päässyt korkeampiin sfääreihin, kun vieressäni oleva nainen hengitteli niin, että korina kävi. Oli siinä naurussa pitelemistä. Kaikkein parasta oli, että tunnin päätyttyä ystävättäreni luuli, että se hengittelijä olin MINÄ! Sen koommin minua ei ole nähty joogaamassa. Kyllä minulle sopii paremmin vaikka afrotanssitunnit, vaikka en osaa edes valssia vetää.
Aarikan lampaat välkkyvät toivottavasti jo kesän jälkeen E:n huoneessa keittiön ikkunan sijaan.
Eilisilta meni oikein mukavasti, kun pääsin hengähtämään kodin ulkopuolelle. Kurvasin ensin kirpputorille ja sieltä pikaisen ruokakaupassa käynnin jälkeen jumppaan. Kirpputorilta keräsin E:lle muutaman kivan bodyn ja ihanan tanskalaisen harmaan plyysipaidan. Niitä oli siellä useampi. Ostin pari extra-kappaletta tuleville kavereiden vauvoille. Saa nähdä, kuka ensin ehtii! Ihan pakko oli ostaa myös raikas punavalkoinen minikokoinen body. Näytti niin suloiselta!
Lisäksi löysin vanhoja harmaaksi maalattuja henkareita 9 kappaletta, yhteensä 3 kruunua! Tarttuipa käteen myös näpsäkät pillifarkut neidillemme. Ne eivät ihan vielä ole sopivat. Odotellaan, että neiti kasvaa. Nyt pitäisi kaivaa E:n vaatekaapista pieneksi käyneet bodyt ja housut kiertoon. Vaatehankintoja onkin tiedossa, sillä yhdet siistit housut eivät tahdo riittää, kun syömistouhuissa sotkeutuu vähintään yksi jos ei kaksikin vaatekertaa päivässä.
Pian vilkutan tuolta kannelta, kun poikkean lahden toisella puolella aivan yksin.
Ryhmäjooga ei minulle sovi. Olimme nimittäin kiiriaisen kanssa kerran joogatunnilla. Sali oli jo suhteellisen täysi sinne mennessämme. Viritimme itsemme viimeiseen nurkkaan, jotta emme aloittelijoina erotu porukasta. Syväänhengittelevä ohjaaja, jonka liikkeetkin olivat kuin rauhanneuvottelijalla, puhui matalalla ja unisella äänellä. Ja yllätys, yllätys, asettuikin suoraan meidän nenän eteemme. Siinä sitä olikin pitkä 75-minuuttinen. Minä en ainakaan päässyt korkeampiin sfääreihin, kun vieressäni oleva nainen hengitteli niin, että korina kävi. Oli siinä naurussa pitelemistä. Kaikkein parasta oli, että tunnin päätyttyä ystävättäreni luuli, että se hengittelijä olin MINÄ! Sen koommin minua ei ole nähty joogaamassa. Kyllä minulle sopii paremmin vaikka afrotanssitunnit, vaikka en osaa edes valssia vetää.
Aarikan lampaat välkkyvät toivottavasti jo kesän jälkeen E:n huoneessa keittiön ikkunan sijaan. Eilisilta meni oikein mukavasti, kun pääsin hengähtämään kodin ulkopuolelle. Kurvasin ensin kirpputorille ja sieltä pikaisen ruokakaupassa käynnin jälkeen jumppaan. Kirpputorilta keräsin E:lle muutaman kivan bodyn ja ihanan tanskalaisen harmaan plyysipaidan. Niitä oli siellä useampi. Ostin pari extra-kappaletta tuleville kavereiden vauvoille. Saa nähdä, kuka ensin ehtii! Ihan pakko oli ostaa myös raikas punavalkoinen minikokoinen body. Näytti niin suloiselta!
Lisäksi löysin vanhoja harmaaksi maalattuja henkareita 9 kappaletta, yhteensä 3 kruunua! Tarttuipa käteen myös näpsäkät pillifarkut neidillemme. Ne eivät ihan vielä ole sopivat. Odotellaan, että neiti kasvaa. Nyt pitäisi kaivaa E:n vaatekaapista pieneksi käyneet bodyt ja housut kiertoon. Vaatehankintoja onkin tiedossa, sillä yhdet siistit housut eivät tahdo riittää, kun syömistouhuissa sotkeutuu vähintään yksi jos ei kaksikin vaatekertaa päivässä. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti