Aina sitä jotain uutta oppii, totean PMMP:n lastenlaululevyn soidessa ja Elean nauttiessa vauhdikkaasta musiikista. Nämä rokkaripimut ovat siis tehneet tällaisenkin levyn; liekö vauvakuumeisina? Jossain muistin takalokerossa piilee ajatus, että Laurin Paula olisi siunatussa tilassa. Toisaalta täytyy muistaa, että asian todenperäisyys voi olla aika heikoissa kantimissa ottaen huomioon ajoittain pahasti pätkivä muistini. Tämä päivä alkoi siis vauhdikkaasti!
Eilispäivää piristi kummasti iltainen hikeentyminen raavaiden karvarintojen keskellä. Juoksumatolla tunnin tapsutellessa ehtii nähdä monenlaista. Varsinkin, kun sattuu olemaan jäsen Tukholman tummimmassa kuntoklubissa. Siellä saa ihastella niin aknen arpisia hormooniselkiä kuin oranssinruskeiksi ryppyyntyneitä ikinuorukaisia. Näissä kahdessa lajiryhmässä on vain vissi ero. Ensin mainitut kulkevat mielellään pienissä yläosissa ja valtavissa alaosissa. Liekö syynä onnettoman pienelle treenille jääneet reisilihakset vai hormoonien syömät sukukalleudet? Jälkimmäinen ryhmä taas kulkee hyvin peittävissä mutta sitäkin piukemmissa trikoissa. Ja pukuhuoneessakin täytyy mennä pukeutumaan särmin taakse, jottei vain paljastaisi fyysistä ikäänsä. Salilla saa itse kukin kuumia katseita ja pääsee todistamaan surkeita iskuyrityksiä. Jos siinä sivussa jaksaa vielä vähän liikkuakin, on jäsenyys hintansa haukkunut, vaikka saunassa ei löylyä saa heittääkään!
Niin se Halmeen Tomppakin sitten potkaisi tyhjää. Tässä taas todiste tosiurheilun terveellisyydestä! Me "vapaaurheilijat" voimme oitis röyhistää rinnuksiamme ja pysyä erossa kaiken maailman kisailusta. Luulen, että pelkkä urheilun seuraaminen saattaa aiheuttaa ylimääräistä sydämentykytystä, minkä vuoksi olenkin hyvällä omallatunnolla boikotoinut kaikenmoista urheilun seuraamista vuosikaudet. Sen takia minua ei siis nähdä tulevinakaan vuosina kilparadoilla, vaikka lahjojahan minulla olisi lajiin kuin lajiin (minulta puuttuu vain hieman pituutta mm. koripalloon ja hiukkasen lihasmassaa painonnostoon). Miksi ihmeessä liikunnanopettajani ei piileviä kykyjäni koskaan hoksannut? Levätköön Tomppa ja hänen laittomat aseensa rauhassa. Kaikki kunnia hänen muistolleen.
Kirppishammastani kolottaa melkoisesti reilun viikon tauon jälkeen. Olin ajatellut säästellä kierrostani loppuviikkoon, kun saamme sukulaisia visiitille, mutta voipi olla, että suuntaamme tyttären kanssa löytöretkelle iltapäivällä. Tuntuu oudon vapauttavalta, että minun ei tarvitsekaan joka ainut vapaa hetki tarttua sanalistoihin ja juridiikan eepoksiin. Miten ihanaa onkaan tehdä lapsen päiväunien aikana IHAN MITÄ VAAN ilman omantunnon kolkutuksia!
Eilispäivää piristi kummasti iltainen hikeentyminen raavaiden karvarintojen keskellä. Juoksumatolla tunnin tapsutellessa ehtii nähdä monenlaista. Varsinkin, kun sattuu olemaan jäsen Tukholman tummimmassa kuntoklubissa. Siellä saa ihastella niin aknen arpisia hormooniselkiä kuin oranssinruskeiksi ryppyyntyneitä ikinuorukaisia. Näissä kahdessa lajiryhmässä on vain vissi ero. Ensin mainitut kulkevat mielellään pienissä yläosissa ja valtavissa alaosissa. Liekö syynä onnettoman pienelle treenille jääneet reisilihakset vai hormoonien syömät sukukalleudet? Jälkimmäinen ryhmä taas kulkee hyvin peittävissä mutta sitäkin piukemmissa trikoissa. Ja pukuhuoneessakin täytyy mennä pukeutumaan särmin taakse, jottei vain paljastaisi fyysistä ikäänsä. Salilla saa itse kukin kuumia katseita ja pääsee todistamaan surkeita iskuyrityksiä. Jos siinä sivussa jaksaa vielä vähän liikkuakin, on jäsenyys hintansa haukkunut, vaikka saunassa ei löylyä saa heittääkään!
Niin se Halmeen Tomppakin sitten potkaisi tyhjää. Tässä taas todiste tosiurheilun terveellisyydestä! Me "vapaaurheilijat" voimme oitis röyhistää rinnuksiamme ja pysyä erossa kaiken maailman kisailusta. Luulen, että pelkkä urheilun seuraaminen saattaa aiheuttaa ylimääräistä sydämentykytystä, minkä vuoksi olenkin hyvällä omallatunnolla boikotoinut kaikenmoista urheilun seuraamista vuosikaudet. Sen takia minua ei siis nähdä tulevinakaan vuosina kilparadoilla, vaikka lahjojahan minulla olisi lajiin kuin lajiin (minulta puuttuu vain hieman pituutta mm. koripalloon ja hiukkasen lihasmassaa painonnostoon). Miksi ihmeessä liikunnanopettajani ei piileviä kykyjäni koskaan hoksannut? Levätköön Tomppa ja hänen laittomat aseensa rauhassa. Kaikki kunnia hänen muistolleen.
Kirppishammastani kolottaa melkoisesti reilun viikon tauon jälkeen. Olin ajatellut säästellä kierrostani loppuviikkoon, kun saamme sukulaisia visiitille, mutta voipi olla, että suuntaamme tyttären kanssa löytöretkelle iltapäivällä. Tuntuu oudon vapauttavalta, että minun ei tarvitsekaan joka ainut vapaa hetki tarttua sanalistoihin ja juridiikan eepoksiin. Miten ihanaa onkaan tehdä lapsen päiväunien aikana IHAN MITÄ VAAN ilman omantunnon kolkutuksia!
P.S. Pisteet kotiin! http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1437041
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti